Mitkä ovat aukioloajat?

Maanantai 08:00 - 16:00 Tiistai 08:00 - 16:00 Keskiviikko 08:00 - 16:00 Torstai 08:00 - 16:00 Perjantai 08:00 - 16:00

Orbis Oy

Name: Orbis Oy
Address: Vanha Kaarelantie 9, Vantaa, 01610, FI
Telephone: +35820478830

Etusivu
Suomi
Vantaa
Orbis Oy

Enemmän kuin tavarantoimittaja. Tiedonsiirron kolme kivijalkaa: valokuitu, parikaapelit ja RF. Tuotteitamme käytetään tietoliikenneverkkojen rakentamiseen mm.

Orbis Oy on suomalainen valokuitu-, RF- ja parikaapelituotteiden toimittaja. kiinteistöjen sisäverkoissa, julkisten tilojen ja liikennevälineiden langattomissa yhteyksissä, teleoperaattorien kiinteissä ja mobiiliverkoissa, konesaleissa sekä teollisuudessa. Oma tuotantomme täydentää valikoimaamme ja mahdollistaa asiakaskohtaiset tuotteet (esim. valmiskaapelit). Teitä palvelee lisäksi noutovaraston tukema verkkokauppamme nopeilla toimituksilla.

20/10/2026

Miten nopeuttaa datakeskusten kaapelointia?

Datakeskusratkaisujen asiantuntija Atte Sihvonen jakaa ajatuksiaan aiheen ympäriltä. Aten voi tavata myös 27.–28.10. järjestettävässä Future Data Summitissa Orbiksen osastolla G15:

💬"Datakeskusten kuitumäärät kasvavat nopeasti, ja siksi ribbon on nyt pinnalla. Ribbon-kaapelissa kuidut on järjestetty litteiksi, rinnakkaisiksi nauhoiksi. Nauhoina samaan kaapeliin mahtuu paljon kuituja, uusimmissa kaapeleissa jopa 1 728, ja kaapelointi vie vähemmän tilaa.

Aikaa säästyy liittämisessä. Massahitsauksella esimerkiksi 12 kuitua voidaan hitsata yhdellä kertaa. Tyypillisesti 144 kuidun liittäminen ribbonina vie noin puoli tuntia, kun yksitellen hitsaten siihen menisi lähes viisi tuntia.

Hitsaus on kuitenkin vain yksi osa asennusta. Ennen sitä kuidut kuoritaan, puhdistetaan ja halkaistaan. All-in-one-jatkoskoneet tekevät nämä vaiheet samalla laitteella, ja käsin tehtävää työtä jää vähemmän.

Siksi katsoisin ribbon-asennuksessa itse hitsauslaitetta pidemmälle. Kuorinta, puhdistus, halkaisu ja hitsaus kannattaa ajatella yhtenä ketjuna. Oikealla laitteella koko ketju nopeutuu entisestään.

Olen Orbiksen osastolla G15 Future Data Summitissa Messukeskuksessa 27.–28.10. Tule juttelemaan ribbonista."

Linkki Orbiksen ribbon-artikkeliin on kommenteissa.

15/10/2026

Orbiksen uusi teknologiapäällikkö Esa Haakana aloitti tehtävässään keväällä. Hänellä on pitkä kokemus radiotekniikasta, RF- ja tiedonsiirtoteknologiasta sekä valmistavasta teollisuudesta. Viimeiset yhdeksän vuotta Esa on johtanut laajoja ICT-hankkeita suurille kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille.

Orbiksella hänen tehtävänsä on soveltaa eri teknologioita asiakkaiden vaativiin tiedonsiirtotarpeisiin ja muodostaa niistä ratkaisuja jo hankkeen varhaisessa vaiheessa. RF-, mikroaalto- ja valokuitutekniikassa lähtökohtana on asiakkaan tarve, niin asiakashankkeissa kuin Orbiksen omassa tuotannossa.

Asiakkaiden haasteissa näkyy tällä hetkellä erityisesti tiedonsiirtokapasiteetin tarpeen nopea kasvu. Datakeskusten ja runkoverkkojen kasvavat kapasiteettitarpeet sekä mobiiliverkkojen jatkuva kehitys kohti 5G-Advanced- ja tulevia 6G-ratkaisuja lisäävät vaatimuksia niin radioteknologialle kuin valokuituyhteyksille.

Näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää usein osaamisen ja eri teknologioiden yhdistämistä yli segmenttirajojen. Se on myös keskeinen osa teknologiapäällikön työnkuvaa: asiakkaan tarpeeseen yhdistetään tarkoituksenmukaisesti eri teknologioita ja asiantuntemusta. Tämä edellyttää aktiivista tiedon jakamista koko organisaatiossa. Esan mielestä se toimii Orbiksella erityisen hyvin:

”Orbislaisilla on vahvaa osaamista ja hyvä kulttuuri tiedon jakamiseen. Arvostan sitä, että asioita ratkaistaan yhdessä ja samalla opitaan toisiltamme.”

Tervetuloa Orbikselle, Esa!

13/10/2026

Miten 5G-tukiaseman EMF-altistus mitataan luotettavasti, kun säteenmuodostus ja liikennekuorma vaihtelevat jatkuvasti?

Päämiehemme Narda Safety Test Solutions käsittelee aihetta englanninkielisessä webinaarissa. Siinä esitellään, miten SignalShark EMF Analyzer yhdistää taajuusselektiivisen EMF-mittauksen 4G- ja 5G-signaalien dekoodaukseen ja arvioi 5G-altistusta. Mukana ovat myös IEC 62232 -standardin kehitys ja 6G-mittausten periaatteet.

Webinaari pidetään kahteen kertaan, ja sisältö on sama:

• ti 27.10.2026 klo 18–19
• ke 28.10.2026 klo 10–11

Osallistuminen on maksutonta. Ilmoittaudu viimeistään perjantaina 16.10. yrityksesi sähköpostiosoitteella Nardan webinaarisivulla ja valitse sivulta SignalShark EMF Analyzer -webinaari.

Webinaari on tarkoitettu EMF-mittauksia tekeville, operaattoreille, viranomaisille ja testauslaboratorioille. Orbis on Nardan virallinen edustaja Suomessa, ja jos SignalShark kiinnostaa, Harri Mutanen kertoo siitä mielellään lisää.

Ilmoittautumislinkin löydät kommenteista.

08/10/2026

Ilmoittautuminen Narda Safety Test Solutions GmbH:n SignalShark Innovations -webinaariin päättyy huomenna perjantaina 9.10. 👇

💬 Käytännön puheenvuoro RF-ympäristön havainnoinnista ja tilannekuvasta

Kun RF-ympäristö on ruuhkainen, häiritty tai tarkoituksella harhaanjohtava, olennaista on pystyä tunnistamaan nopeasti, mikä signaali kertoo toiminnasta, uhasta tai häiriöstä – ja mistä se tulee.

Narda Safety Test Solutions GmbH:n 20.10.2026 järjestämässä webinaarissa avataan, miltä tällainen tilanne näyttää käytännössä operatiivisessa ympäristössä.

💬 Käytännön näkökulmaa webinaariin tuo entinen Yhdysvaltain armeijan eversti Timothy J. MacDonald, jolla on yli 30 vuoden kokemus johtamisesta, suojauksesta ja turvallisuudesta kansainvälisissä operaatioissa. 🏅

Teknisen puolen kautta webinaari näyttää, miten RF-monitorointia, suuntimaa, SIGINT/COMINT/ELINT-ratkaisuja ja Counter-UAS-teknologiaa voidaan hyödyntää tilannekuvan muodostamisessa ja päätöksenteon tukena.

🗓️ 20.10.2026
🕓 klo 16.00–17.00 UTC+1
📝 Ilmoittautuminen 9.10.2026 mennessä

Ilmoittautumislinkin löydät kommenttiosiosta

06/10/2026

Miten valita oikea jäähdytysratkaisu datakeskukseen ja välttää sekä yli- että alimitoitus?

Ajatuksia aiheesta jakaa datakeskusratkaisujen asiantuntija Sami Salmela:

💬"Mikä jäähdytysratkaisu sopii juuri tähän datakeskukseen ja tähän tilanteeseen?

Olen viime aikoina puhunut paljon datakeskusten kapasiteetin mitoituksesta ja siitä, missä nykyisen infran rajat tulevat vastaan.

Kun mennään käytäntöön, ratkaisuja on useita. Perinteisen yleisjäähdytyksen rinnalla lämpöä voidaan poistaa lähempää kuormaa esimerkiksi rivi- tai takaovijäähdytyksellä ja suuremmilla tehotiheyksillä direct-to-chip-ratkaisuilla.

Ratkaisua ei kuitenkaan kannata valita pelkän datasheetin maksimitehon perusteella.

Kun kohteen käyttöolosuhteet (veden lämpötila ja virtaus, ilman lämpötila ja todellinen lämpökuorma) tunnetaan, niin voidaan laskea paljonko jäähdytystehoa kyseisestä ratkaisusta juuri siinä ympäristössä saadaan.

Tämä auttaa mitoittamaan kapasiteetin lähemmäs todellista tarvetta. Liiallinen varmuusvara näkyy nopeasti sekä investoinnissa että energiankulutuksessa, joten ylimitoittaminenkaan ei ole järkevää.

Samalla voidaan arvioida, paljonko kasvunvaraa ratkaisuun jää ja missä seuraava kapasiteettiraja tulee vastaan. Tämä on tärkeää etenkin projekteissa, joissa kaappitehot tai laitevalinnat tarkentuvat vielä toteutuksen aikana. Nykyään näkee projekteja joissa speksit voivat muuttua paljonkin tilanteen kehittyessä.

Myös aikataulu kuuluu nykyään tähän arvioon. Olen ollut mukana toimituskriittisissä projekteissa, joissa useampi vaihtoehto olisi toiminut teknisesti, m***a saatavuus on ratkaissut, mikä niistä saadaan käyttöön tarvittavassa aikataulussa.

Suoraa vastausta ensimmäiseen kysymykseen ei siis ole, m***a oman kokemukseni pohjalta lähtisin näistä:

1. Kartoita nykyiset käyttöolosuhteet ja projektin reunaehdot. Olennaisia ovat esimerkiksi lämpökuorma, vesikierto, lämpötilat, käytettävissä oleva tila ja aikataulu.

2. Mitoita ratkaisu niiden perusteella. Kun lähtötiedot tunnetaan, voidaan laskea realistinen jäähdytysteho ja rajata teknisesti sopivat vaihtoehdot.

3. Testaa suunnitelma muutamalla realistisella skenaariolla. Mitä tapahtuu, jos kaappitehot kasvavat, kapasiteettitarve muuttuu tai laitevalinnat tarkentuvat myöhemmin?

Näin näet paremmin, mikä on oikea mitoitus nyt, kuinka pitkälle ratkaisu kantaa ja mitä seuraava muutos käytännössä vaatii."

29/09/2026

Voivatko runkoverkot muodostua tulevaisuudessa kvanttilaskennan kasvun pullonkaulaksi?

Pohdintaa aiheesta operaattoriasiantuntijaltamme Pasi Hopposelta:

💬"Olin kesällä Kuopiossa Sonepar Suomi Oy ajankohtaispäivillä puhumassa kvanttikoneista ja kuituverkoista.

Päivän ohjelmassa oli paljon asiaa verkkojen rakentamisesta. Halusin nostaa mukaan ajankohtaisen näkökulman siitä, mitä kvanttilaskennan kasvu tarkoittaa kuituverkkojen näkökulmasta.

Kollegani Jari Koskinen kirjoitti hiljattain kvanttikoneiden kaapeloinnista ja siitä, miten kasvava kubittien määrä vaikuttaa kaapelointiin koneen sisällä. Sama kysymys pätee kuitenkin myös koneen ulkopuolella.

Kun laskentakapasiteettia on eri paikoissa, koneiden pitää pystyä keskustelemaan keskenään tehokkaasti. Ajatellaan vaikka Kajaania, Kuopiota ja Espoota. Jos näiden kapasiteettia halutaan käyttää yhtenä kokonaisuutena, myös koneiden väliseltä tiedonsiirrolta vaaditaan paljon enemmän. Tässä kohtaa runkoverkoista tulee osa laskentaa.

Nykyiset verkot on rakennettu tämän päivän kapasiteetti- ja viivevaatimuksiin. Erään asiakkaan kanssa aiheesta keskustellessa nousi esiin, että passiivisessa kuidussa suorituskykyä riittää pitkälle. Rajat voivat tulla vastaan aktiivilaitteissa, lähetyksessä ja vastaanotossa. Eli koko tiedonsiirtoketju ratkaisee.

No mitä tämä tarkoittaa verkon rakentajan tai yksittäisen asentajan näkökulmasta? Kuitu asennetaan, päätetään ja mitataan kuten ennenkin. Yhteyden päässä voi kuitenkin olla kymmenien miljoonien eurojen laskentaympäristö. Silloin asennuksen laadulla, mittaustuloksilla ja verkon toimivuudella on todella merkitystä.
Jos perjantaina klo 16.30 mittaukset jäävät tekemättä tai tulos varmistamatta, seuraukset voivat tulevaisuudessa olla vähän muuta kuin pätkivä perjantai-illan striimi.

Ja sitten tullaan ihan tavaran saatavuuteen. Jos verkosta puuttuu yksi kriittinen komponentti, koko kallis laskentaympäristö voi seistä sen takia.

No voiko runkoverkoista sitten muodostua kvanttilaskennan kasvun pullonkaula? Tähän kysymykseen en ole vielä itse löytänyt selvää vastausta. Jos olet ehtinyt perehtyä asiaan tarkemmin, kuulen mielelläni ajatuksesi aiheesta."

24/09/2026

Kuusi vuotta yhteistyötä Gubben kanssa 💚

Gubben aluepäällikkö Amanda Baijars vieraili Orbiksen henkilöstöinfossa kertomassa orbislaisille Gubben toiminnasta ja jo kuusi vuotta jatkuneesta yhteistyöstämme.

Gubbe tarjoaa ikäihmisille säännöllistä seuraa ja apua arkeen Gubbe-avustajien kautta. Tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä ja tukea ikäihmisten hyvinvointia ja aktiivista arkea. Orbis tukee Gubben toimintaa ja mahdollistaa säännölliset vierailut oman kummivanhuksemme luona.

Jos yhteistyön vaikuttavuutta tarkastellaan numeroina, Orbiksen kummivanhuksen kanssa on kuuden vuoden aikana toteutunut yhteensä:

-312 yhteistä käyntiä
-624 tuntia yhteistä aikaa
-lukuisia kahvittelu- ja jutteluhetkiä
-yli 200 ulkoilukertaa, jotka eivät olisi kummivanhuksen toimintakyvyn vuoksi muuten olleet mahdollisia

Olemme mielellämme mukana tukemassa Gubben tärkeää työtä ikäihmisten arjen ja hyvinvoinnin hyväksi. 💚

📸 Kuvassa Amandan kanssa Orbiksen toimitusjohtaja Jani Linna-Aro ja markkinointipäällikkö Satu Trebs.

22/09/2026

Kvanttitietokoneita kehitetään jo vauhdilla esimerkiksi lääke-, materiaali- ja avaruusteknologian tarpeisiin. Seuraava iso haaste on niiden skaalaaminen.

💬RF-asiantuntijamme Jari Koskinen kertoo päivityksessään, mitä tämä tarkoittaa kaapeloinnin suunnittelulle ja mistä lähtökohdista kokonaisuutta kannattaa lähteä rakentamaan:

"Kvanttiteknologiassa huomio kohdistuu usein kubitteihin, laskentatehoon ja jäähdytykseen. Kun kvanttitietokoneita skaalataan suuremmiksi, myös kaapeloinnin suunnittelusta tulee keskeinen kysymys kokonaisarkkitehtuurin kannalta.

Kubittien määrän kasvaessa tarvitaan enemmän ohjaus- ja mittaussignaaleja. Kryostaatin rajalliseen tilaan pitää saada yhä enemmän RF-linjoja samalla, kun lämpökuorma ja signaalin laatu on pidettävä hallinnassa.

Samat signaalit kulkevat huoneenlämmöstä kryostaatin eri lämpötilatasojen kautta aina muutamien millikelvinien lämpötiloihin asti. Matkan varrella kaapeloinnin vaatimukset muuttuvat ja siksi kryostaatin sisäinen ja ulkopuolinen kaapelointi kannattaa suunnitella yhtenä kokonaisuutena:

-Kryostaatin sisällä ratkaisuun vaikuttavat esimerkiksi lämmönjohtavuus, materiaalien magneettisuus, vaimennus, suodatus ja tila.

-Ulkopuolella taas korostuvat taajuusalueet, häviöt, liittimet ja yhteensopivuus muun RF-järjestelmän kanssa. Linjamäärien kasvaessa myös pienemmät liittimet ja multikontaktiratkaisut tulevat ajankohtaisiksi.

Miten tällaista kokonaisuutta sitten kannattaa lähteä suunnittelemaan? Lähtökohtana pitäisi olla koko signaalitien vaatimusten määrittely ennen yksittäisten ratkaisujen valintaa. Lähtisin liikkeelle näistä viidestä kysymyksestä:

1. Kuinka paljon RF-linjoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa?
2. Kuinka paljon tilaa kaapeloinnille ja liittimille on käytettävissä?
3. Millaisen lämpökuorman kasvava linjamäärä aiheuttaa?
4. Mitä kaapeleilta, materiaaleilta, vaimennukselta ja suodatukselta vaaditaan eri lämpötilatasoilla?
5. Miten kryostaatin sisäinen kaapelointi sovitetaan ulkopuoliseen RF-kaapelointiin?

Vastausten pohjalta voidaan määrittää kaapelointiarkkitehtuuri ja sen rajapinnat: millaisia ratkaisuja eri lämpötilatasoilla tarvitaan, miten signaalitie jatkuu kryostaatin ulkopuolelle ja kuinka kasvava linjamäärä huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa.

Tämän jälkeen voidaan valita kokonaisuuteen sopivat kaapelit, liittimet, vaimentimet, suodattimet ja muut komponentit niin, että niiden ominaisuudet tukevat samaa signaalitietä päästä päähän."

17/09/2026

Terveisiä EW Live 2026 -tapahtumasta Virosta. 🇪🇪

EW Live kokoaa yhteen sähkömagneettisen toimintaympäristön, CEMA- ja muiden vaativien RF-ratkaisujen toimittajia sekä puolustusalan toimijoita. Tapahtuman vahvuus on käytännönläheisyydessä: teknologioita esitellään live-demoissa kenttäympäristössä, jossa niiden toimivuutta voidaan arvioida käytännössä.

Puolustusteollisuuden asiantuntijamme Harri Mutanen, teknologiajohtajamme Esa Haakana osallistuivat tapahtumaan yhdessä Narda Safety Test Solutions GmbHn asiantuntijoiden Ralf Weisserin, Stephan Sommersdorfin, Alexander Bockin, Ben Wilsonin, Edoardo Bravin, Jevgeni Kazutkinin ja Marco Fumagallin kanssa.

Esillä ovat Narda Safety Test Solutions GmbHin SignalShark ja ADFA DF -suuntima-antenni droonien paikantamiseen. Ratkaisussa korostuvat korkea herkkyys varhaiseen havaitsemiseen, suunta- ja korkeuskulmatiedon hyödyntäminen tarkassa paikannuksessa sekä toimintakyky häirityssä RF-ympäristössä.

💬 Jos aihe kiinnostaa syvemmin, Narda järjestää 20.10.2026 webinaarin, jossa käydään läpi RF-ympäristön havainnointia, suuntimaa, SIGINT/COMINT/ELINT-ratkaisuja ja Counter-UAS-teknologiaa tilannekuvan muodostamisen ja päätöksenteon näkökulmasta.

Webinaariin käytännön perspektiiviä tuo entinen Yhdysvaltain armeijan eversti Timothy J. MacDonald, jolla on yli 30 vuoden kokemus johtamisesta, suojauksesta ja turvallisuudesta kansainvälisissä operaatioissa.

📅 20.10.2026
🕓 klo 16.00–17.00 UTC+1
Ilmoittautuminen 9.10.2026 mennessä!

🔗Ilmoittautumislinkki tapahtumaan: https://www.narda-sts.com/en/news/events/events/webinars/

16/09/2026

Tiedonsiirto kehittyy nopeasti, ja samalla eri toimialojen tekniset tarpeet lähestyvät toisiaan.

Kasvavat datamäärät, suurempi kuitutiheys, automaatio ja toimintavarmuuden vaatimukset näkyvät yhtä lailla datakeskuksissa, mobiiliverkoissa, teollisuudessa kuin puolustuksessakin.

Siksi asiakkaidemme tarpeet voivat ulottua valokuidusta RF-ratkaisuihin, valmiskaapelointiin ja kokonaan uusiin asiakaskohtaisiin toteutuksiin.

Orbiksen myyntitiimillä on yhteensä 171 vuotta kokemusta tiedonsiirrosta. Vielä olennaisempaa on, että kokemus tulee hyvin erilaisista käyttöympäristöistä:

Harri Mutanen – puolustusteollisuus ja kriittinen tiedonsiirto
Pasi Hopponen – kuituverkot, kuidunpuhallus ja verkkorakentaminen
Sami Salmela – datakeskukset, kapasiteetin kasvu ja datakeskusinfrastruktuuri
Atte Sihvonen – datakeskusten kuitukaapelointi, valmiskaapelointi ja korkean kuitutiheyden ratkaisut
Anu Peussa – mobiiliverkot ja Urban Pole™ -ratkaisut
Teemu Vahtola – teollisuuden RF-kaapelointi ja asiakaskohtaiset tiedonsiirtoratkaisut
Jari Koskinen – RF-ratkaisut ja vaativa tiedonsiirto

Asiakkaidemme näkökulmasta nämä osaamisalueet täydentävät toisiaan. Yhdessä segmentissä käyttöön otettu uusi kaapelointiratkaisu, liitäntätekniikka tai toimintamalli voi tarjota uusia vaihtoehtoja myös toisen toimialan tarpeisiin.

Kuvan asiantuntijoiden lisäksi taustalla työskentelevät Orbiksen tekniset asiantuntijat, tuotekehitys ja oman tuotantomme tiimi Sauessa. Näin asiakkaidemme käytössä on laaja joukko teknologioita, eri toimialojen kokemusta ja kyky viedä ratkaisu tarvittaessa suunnittelusta valmistukseen, testaukseen ja toimitukseen asti.

Osoite

Vanha Kaarelantie 9
Vantaa
01610

Aukioloajat

Maanantai	08:00 - 16:00
Tiistai	08:00 - 16:00
Keskiviikko	08:00 - 16:00
Torstai	08:00 - 16:00
Perjantai	08:00 - 16:00

Puhelin

+35820478830

Verkkosivusto

https://www.orbis.fi/

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun Orbis Oy julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Ota Yhteyttä: Yritys

Lähetä viesti: Orbis Oy:

Jaa

Kategoria

Televiestintäyhtiö