SKED

13/05/2020

For those families with kids going back to school we wish you a good start and a healthy and fun end of school year.

01/04/2020

We are thinking of all of our friends and partners, and your families, during this difficult and uncertain time. Looking forward to seeing you on the other side of this. Reach out if you need anything or just a friendly digital ear. Happy to help wherever possible.

19/02/2020

MT 19.2.2020: Maria Pohjala
EU-budjetti -
SUOMI HAKEE MAASEUDULLE LISÄRAHOITUSTA

EU:n seitsemän vuoden budjetissa linjataan unionin tavoitteita. Maatalousrahat ovat osa palapeliä.
EU-maiden johtajat kokoontuvat torstaina ylimääräiseen huippukokoukseen keskustelemaan unionin vuosien 2021–2027 rahankäytöstä.
Johtajat yrittävät päästä sopuun siitä, kuinka paljon rahaa ohjataan jatkossa muun muassa maatalouteen, aluekehitykseen, tutkimukseen, maahanmuuttoon, puolustukseen ja ilmastotoimiin.
Neuvotteluiden pohjana on Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin sorvaama kompromissi.
Sen perusteella maatalouden budjetti pienenisi 14 prosenttia nykyisestä, m***a leikkaus ei olisi yhtä suuri kuin komissio ehdottaa.
Michel esittää maataloudelle viiden miljardin lisärahoitusta verrattuna komission alku­peräiseen budjettiesitykseen. Luvut kuitenkin elävät vielä.
Suomelle Michelin kompromissi ei kelpaa. Tavoitteena on säilyttää maatalouden EU-­rahoitus nykyisellään.
”Suomi tavoittelee 10 miljardin lisäystä maaseudun rahoituksen kakkospilariin”, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) varmisti Brysselissä maanantaina.
Suomi haki jo EU-neuvoston puheenjohtajuuskaudellaan budjettia, jossa maatalouden rahoitusosuutta olisi nostettu komission alkuperäisestä esityksestä kymmenellä miljardilla eurolla. Tässä koko potti olisi ohjattu pelkästään maaseudun kehittämistukiin.
Suomen yrityksestä huolimatta Michel myönsi maaseudun kehittämiseen vain 2,5 miljardia euroa komissiota enemmän.
”Maaseudun kehittämisvarat ovat Suomelle prioriteetti”, Tuppurainen selvensi.
Maatalouden tuleva rahoitus aiheuttaa ristivetoa jäsenmaiden keskuudessa. Joidenkin mielestä maatalouden ja aluekehityksen tukeminen ei kuvasta modernia EU-budjettia.
MTK:n viesti on selvä: maaseudun kehittämistukia tulee tukea tarpeeksi, jotta niillä voidaan vastata ilmastonmuutoksen – ja uuden EU:n ilmastosopimuksen (Green Deal) – vaatimuksiin.
”Työkalut vastata EU:n haasteisiin löytyvät kakkospilarista. Ohjelmien rahoitus ykköspilarin kautta toisi viljelijöille raskasta byrokratiaa”, puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.
Marttila toivookin neuvotteluihin luovia ratkaisuja. Viimeksi Suomelle myönnettiin niin kutsuttu maaseutukirjekuori helpottamaan leikkauksia.
”Jos Suomen tavoittelemaa 10:tä miljardia ei saada, komission täytyy keksiä erityisjärjestelyjä. On pöyristyttävää, jos jäsenmailta vietäisiin työkalut vastata komission huutoon”, Marttila viittaa kasvaneeseen ilmasto- ja ympäristökunnianhimoon.
Michelin esitys EU:n kokonaisbudjetiksi on 1 095 miljardia euroa. EU:n jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta summa on noin 1,07 prosenttia.
Suomi tavoittelee 1,06 prosentin osuutta.
Tarkoilla desimaaleilla on ennen kaikkea kyse siitä, kuinka paljon jäsenmaat ovat valmiita laittamaan lisää rahaa yhteiseen kassaan.
”Taso, johon budjettiehdotus on nousemassa, on liian korkea ja Suomen näkökulmasta meidän pitää tavoitella vähän maltillisempaa. Nettomaksajan näkökulmasta tämä ratkaisu tulisi hyvin kalliiksi”, Tuppurainen totesi.
Tietty ”prosenttijengi” eli Tanska, Hollanti, Ruotsi ja Itävalta haluisivat sen sijaan EU-jäsenmaksujen olevan prosentti maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Jäsenmaat neuvottelevat myös maatalouden tukikatosta.
Michelin ehdotuksen perusteella tilakohtainen suorien tukien raja olisi 100 000 euroa, ja siihen laskettaisiin mukaan ainoastaan perustuet. Tämä tarkoittaisi sitä, että tukikatossa ei huomioitaisi muun muassa tuotantosidonnaisia tukia, mitä Suomi kannattaa.
Tuotantoon sidottu tuki tarkoittaa esimerkiksi eläinmäärien tai maitolitrojen perusteella maksettavaa tukea.
Euroopan komissio esitti jäsenmaille tilakohtaista tukikattoa, joka vaihtelisi 60 000:n ja 100 000 euron välillä. Suomen arvioiden mukaan kyseinen tukileikkuri haittaisi erityisesti Etelä-Suomen tiloja.

18/02/2020

Värna om djurens hälsa!

Vår uppgift som organisation är att bevaka och tillvarata medlemmarnas samt den svenska landsbygdens gemensamma ekonomiska, sociala och kulturella intressen.

16/02/2020

Intressant läsning från SLC.

Målet är att plantera 6-9 hektar ny skog årligen.

14/02/2020

Hyvää Ystävänpäivää! Happy Valentines Day!

10/02/2020

Traktorivuosi starttasi vaisusti
MT ma 10 helmikuu 2020 - Veikko Niittymaa

Traktorikaupassa ei edelleenkään näy valoa, vaikka sitä on odotettu. Tammikuussa ensi­rekisteröitiin 230 maatalous­traktoria, mikä on kolme rekisteröintiä vähemmän kuin vuosi sitten tammikuussa. Kilowatteina laskien konevoimaa hankittiin jopa hitusen enemmän kuin vuosi sitten.
Tammikuussa rekisteröityjen traktoreiden keskiteho oli 138 kilowattia.
Kuva markkinoista tarkentuu, kun pidennetään vertailujaksoa kolmeksi kuukaudeksi. Marraskuun alun jälkeen on mennyt rekisteriin 386 maataloustraktoria, mikä on 67 konetta ja liki 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kolmen kuukauden menekki antaa samalla osviittaa koko alkaneen vuoden näkymille. Niin ainakin kävi viime vuosikymmenellä.
Kun marras–tammikuun myynti oli iso verrattuna edellisvuoden rekisteröinteihin (32–34 prosenttia), myynti pysyi nousussa siitä eteenpäin. Ja päinvastoin. Kun kolmen kuukauden rekisteröinnit jäivät pieniksi (26–28 prosenttia), alkanut vuosikin oli mollivoittoinen.
Historia ei toista itseään, m***a samalla tavalla kuin ennen voi käydä. Mikäli niin käy, rekisteröinnit jäävät tänä vuonna viime vuotta pienemmiksi. Viisi hiljaista vuotta saisi jatkokseen kuudennen.
Markkinaosuudet heittelivät tammikuussa totuttua enemmän.
Valtra pysyi ykkösenä 52,6 prosentin markkinaosuudella, vaikka jäi vuodentakaisesta lähes kahdeksan prosenttiyksikköä. Kakkoseksi nousi Fendt ennen John Deereä ja Massey-Fergusonia.
Traktorimyynnin supistuminen on vähentänyt ostajien vaihtoehtoja. Jäljellä on oikeastaan enää seitsemän merkkiä.
Entisaikojen tutut merkit Deutz-Fahr, Zetor, Belarus, Ursus, McCormick ja Same ovat hävinneet tai niitä myydään muutama kappale vuodessa.
Maataloustraktorien ohella myös traktoriksi rekisteröityjen mönkijöiden kaupassa on merkkejä käänteestä. Tammikuun myynti jäi kolmasosan viime vuoden tammikuuta pienemmäksi.
Ruotsissa vuosi alkoi aavistuksen Suomea myönteisemmissä merkeissä, vaikka vaisua on sielläkin. Tammikuussa rekisteröitiin 141 yli kolme tonnia painavaa traktoria, mikä on kahdeksan enemmän kuin viime vuoden tammikuussa.
Kärjessä olivat John Deere, Massey-Ferguson ja New Holland. Fendt ja Valtra tulevat tasa­tahtia neljänsinä.
Koneet ovat isoja. Suurten traktorien osuus kasvaa. Yli 250 hevosvoiman koneita oli viidennes kaikista tammikuussa rekisteröidyistä.
Menekki on ollut laskussa myös länsinaapurissa pitkään ja viime vuosi oli vuosikymmenen heikoin 2 680 rekisteröinnillä.



(Kuva ei liity juttuun.)

05/02/2020

Nu sker åter en strukturell förändring - denna gång inom den svanska sparkbankssfären.
Då den ena drar sig tillbaka kan den andra expandera.

LF berättade för ett par månader sedan om förändringar i nätverket av bankkontor på den åboländska landsbygden. Nu sker det också förändringar i Nyland.

05/02/2020

Iso tilastomuutos ihmetyttää suuresti m***a onko taustalla sittenkin vain tilastotekninen näkemysero...?
Mikä muuttui vai muuttuiko mikään...?
Lue koko artikkeli tästä lukujen myysteeristä alempana...

MT Ke 5 helmikuu 2020:
Tilasto: MAATALOUDEN YRITTÄJÄTULO HYPÄHTI
MTK: TILASTOMUUTOS EI MUUTA TODELLISUUTTA
_________________________________________________
PTT:n Hanna Karikallio kummasteli MT:n maanantain kolumnissaan yrittäjätulon yhtäkkistä nousua tilastoissa. Mistä on kyse? Onko maatalous sittenkin paljon kannattavampaa bisnestä kuin on ajateltu? Näin saattoivat MT:n lukijat miettiä maanantaina, kun lukivat Pellervon taloustutkimus PTT:n Riihikuivaa-kolumnia. Alkoi kova pohdinta, onko kyse todellisesta kannattavuuden paranemisesta vai tilastoharhasta.

PTT:n vt. tutkimusjohtaja Hanna Karikallio arvosteli kolumnissaan maatalouden yrittäjätuloon tehtyjä tilastomuutoksia. Hänen mielestään ne ovat käsittämättömän suuria ja vievät pohjan esimerkiksi PTT:n ennusteilta.
Karikallio kirjoitti, että esimerkiksi vuoden 2018 aikaisempi luku maatalouden yrittäjätulosta oli 521 miljoonaa euroa. Korjattu luku on 829 miljoonaa euroa – korotusta tuli 60 prosenttia.

”Tämän seurauksena myös PTT:n ennusteiden antama kuva maatalouden yrittäjätulon tasosta ja kehityksestä vääristyy täysin”, Karikallio kirjoitti.

Karikallio: ”Minulla on sellainen käsitys, että Tilastokeskus saa tiedot Luonnonvarakeskukselta. Eli Luken tilastot ovat siellä pohjalla. Sieltä ne ongelmat lähtee.” ”Täytyy olla niin, että jotakin on laskettu väärin tai jotakin jätetty huomioimatta. Meille tämä selvisi vasta viime viikolla, emmekä ole ehtineet syventyä tähän paremmin”, Karikallio jatkaa.

Luonnonvarakeskuksessa kannattavuustutkimusta hoitava erikoistutkija Arto Latukka kiistää asian. ”Ei nämä meidän lukuja ole. Meillä yrittäjätulo 2018 on edelleen 529 miljoonaa euroa.” Hän ei tunnista myöskään syytöstä isoista tasomuutoksista. Latukka toteaa, ettei maatalouden yrittäjätulo ole Luken tilastoissa ollut vuosikausiin niin korkea kuin Karikallion toteama 829 miljoonaa euroa. ”Oltaisiin kyllä iloisia, jos olisi.”

Karikallion mainitsema vuoden 2018 yrittäjätulo 829 miljoonaa euroa löytyy pienellä etsimällä Tilastokeskuksen nettisivulta.
Tilastokeskuksessa maatalouden luvuista tietää parhaiten Hannu Maliniemi, joka vastaa puhelimeen virkavapaalta.
Hän ei ensin hahmota, että Tilastokeskuksenkaan lukuihin olisi tehty Karikallion mainitseman kokoisia korjauksia.
Sitten hän muistaa: ”Meillä tehtiin kyllä viime syksynä maatalouden laskelmiin aikasarjakorjaus.”
Maliniemen mukaan Tilastokeskus oli aiemmin yliarvioinut maatalouden palkkatyövoiman määrän.

Viime vuonna laskentatapaa muutettiin: Tilastokeskus otti käyttöön Luken luvut maataloudessa käytettävästä työvoimasta. Ne ovat paljon alemmat kuin Tilastokeskuksen aiemmat luvut. Tästä seurasi se, että palkkatyövoimalle maksettujen korvausten määrä laski tilastossa selvästi. Korjaus tehtiin takautuvasti myös aiempien vuosien aineistoon. ”Esimerkiksi vuoden 2015 lukema oli aiemmin 640 miljoonaa euroa, korjattu lukema 365 miljoonaa. Sillä tämä todennäköisesti selittyy”, Maliniemi arvioi.
Kun palkkakulut tilastossa laskivat, yrittäjätulo nousi.

MTK kommentoi jo maanantaina, että näin suuret muutokset syövät kannattavuuslaskelmia tekevien tahojen uskottavuutta. Myös Luken ennusteita on aiemmin muutettu melkoisesti.
Molemmat tahot ovat viime vuosina olleet säästötoimien kohteena. Resursseja on leikattu, mikä varmasti näkyy myös toiminnassa, MTK:sta korostettiin.
MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin jatkoi tiistaina asian selvittämistä. ”Kertakaikkisen outo juttu”, hän kommentoi.

Hänen mielestään on tällä hetkellä turha lähteä spekuloimaan, mikä on oikea luku. ”Pääasia on nyt, että ne, jotka lukujen takana ovat, käyvät huolellisen keskustelun ja selvittävät asian mahdollisimman pian. Annetaan heille nyt työrauha.”
Ennen sitä on hänen mielestään turha ruveta muuttamaan arvioita maatalouden kannattavuudesta.

”Toivottavasti yrittäjätulo olisi noussut, m***a kentältä tuleva viesti kyllä on, ettei sellaista muutosta valitettavasti ole tapahtunut. Uutinen taitaa olla ennenaikainen – tilastojen muokkaukset eivät todellisuutta miksikään muuta.”
Jatkossa Wallin kaipaa tilastojen tekijöiltä entistä enemmän tarkkuutta. ”Jos luvut aiemmin on tarkistettu kahteen kertaan, tarkistetaan ne nyt kolmeen kertaan.
”Nyt pitäisi voida palata vanhaan hyvään malliin, jossa lukuihin voi ehdottomasti luottaa”, Wallin korostaa. ”Tilastopohja on syytä laittaa kuntoon, jotta saadaan pomminvarmaa vertailtavuutta.”

Oman hankaluutensa soppaan tuo se, että Luken ja Tilastokeskuksen tilastoissa maatalouden yrittäjätulossa on selvä, jatkuva tasoero. Tilastot ovat perustaltaan erilaiset, toteavat sekä Latukka että Maliniemi. Tilastokeskuksen lukemissa on mukana esimerkiksi turkistalous ja poronhoito, jotka Luken tilastossa eivät sisälly maatalouteen. Esimerkiksi turkistalouden lukemat muuttuvat suhdanteiden myötä jyrkästi.

Satu Lehtonen
[email protected]

Kuva: BrizFeel

28/01/2020

Digitaalisaatiolle ja uusille ideoille on maanviljelyssä selvä tilaus.

Kirjoittaja on PPT:n toimitusjohtaja Iiro Jussila ja kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.8.2019

Maatalous digitalisoituu muun talouden tavoin. PTT on selvittänyt tähän liittyviä tavoitteita. Asiantuntijoiden mukaan digitalisaatio avaa maataloussektorille paljon mahdollisuuksia saavuttaa taloudellisia hyötyjä ja helpottaa alan ahdinkoa.

Digitalisaatiolla voidaan täsmentää tuotantoprosessiin liittyvää tietämystä tuottavuutta edistävällä tavalla. Peltolohkoja, maaperää ja sen lannoittamista, työkoneiden energiankulutusta ja satoa koskevat tarkemmat tiedot auttavat saamaan enemmän satoa vähemmillä tuotantopanoksilla. Lisäksi uudet ohjelmistot ovat apuna tuotannonohjauksessa.
Merkittäväksi digitalisaation hyödyksi asiantuntijat nostavat myös byrokratia- ja valvontakustannusten vähentymisen. Tuottajan ja sidosryhmien tarpeita palveleva tiedonkeruu robotisoituu ja muuttuu automaattiseksi. Tietojen keruu kuluttaa vähemmän työvoimaa, ja samalla tiedon ajantasaisuus, luotettavuus ja jäljitettävyys paranevat.

Kolmas taloudellisen hyödyn osa-alue liittyy raaka-aineista ja tuotteista saataviin hintoihin. Tuotteita ja tuotantoa koskevalla datalla on markkina-arvoa. Data voi toimia pääsylippuna monille vientimarkkinoille ja olla peruste lisähinnan ottamiselle. Suomalainen tuottaja voikin jatkossa hyötyä niistä sijaintiin ja toimintaympäristöön liittyvistä tekijöistä, jotka on tähän asti käsitetty rasitteiksi.
Merkittävään rooliin maatalouden digitalisoituvassa tulevaisuudessa nousevat myös psykologiset, sosiaaliset ja ympäristöhyödyt. Itsenäisesti operoivat koneet, laitteet ja ohjelmistot helpottavat tuottajan fyysistä ja henkistä kuormitusta. Standardit ja parantunut dokumentaatio vähentävät tukiehtojen täyttymiseen liittyviä tulkintariskejä ja turvaavat tuottajan elinkeinoa.

Lisääntyvä läpinäkyvyys voi tasoittaa asetelmia ruoan arvoketjuissa. Tehostuva resurssien käyttö vähentää ympäristön kuormitusta ja kuluttaja pääsee käsiksi tietoon, jonka turvin hän voi tehdä ilmastonmuutosta torjuvia valintoja. Lisääntyvä data toimii tutkimuksen ja sitä kautta yhteiskunnallisen päätöksenteon raaka-aineena.
Jos hyödyt ovat näin kattavat, miksi digitalisaatioon ei investoida nykyistä enemmän? Asiantuntijoiden mukaan haasteena on alan heikko kannattavuus. Myös alalla vallitseva yleinen epävarmuus syö halukkuutta sitoa uusia resursseja tuotantoon ja sen ohjaamiseen. Edellä kävijöitä löytyy, m***a isossa kuvassa puutteet tuottajien digiosaamisessa voivat nekin jarruttaa kehitystä.

Toimintaympäristö ei sekään riittävästi tue digitalisaation edistymistä maataloudessa. Tehtävää riittää yrityksillä, viranomaisilla, koulutusorganisaatiolla sekä sektorin kehittäjillä ja poliitikoilla – esimerkiksi datan kokoamiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyvien teknologioiden, palveluiden, toimintamallien ja pelisääntöjen osalta.

Loppusilaukseksi voisi todeta, että tulevaisuuden säästöt syntyvät monesta peienstä purosta. Myös laitteiden ja koneiden tehokkaampi hyötykäyttö on saatava paranemaan. Nythän koneisiin ja laitteisiin sijoitettu "laiska rahaa" häviää käyttämättämnä taivaan tuuliin. Olisiko vuokraamisella Suomessakin jo järjelliset perusteet?

Kuva Koneviesti: Vuokrakone sesongin ajaksi -traktoreiden vuokraus Suomessa yleistyy

17/01/2020

Hallitus vahvisti vuoden 2020 keskeiset kansalliset maataloustuet

Hallitus päätti 16. tammikuuta maa- ja puutarhatalouden keskeisistä kansallisista tuista vuodelle 2020. Valtioneuvoston asetuksilla vahvistettu kansallisten tukien kokonaisuus muodostuu pohjoisesta tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta.

Lue tiedote kokonaisuudessaan alla olevalta linkiltä.

Hallitus päätti tänään 16. tammikuuta maa- ja puutarhatalouden keskeisistä kansallisista tuista vuodelle 2020. Valtioneuvoston asetuksilla vahvistettu kansallisten tukien kokonaisuus muodostuu...

17/01/2020

Hbl 17.1.2020
Det nordliga stödet skärs ned med omkring 1,5 miljoner euro och stödet till södra Finland med omkring 3 miljoner euro.

Regeringen fastställde på torsdagen de mest betydande nationella stöden till jordbruket och trädgårdsodlingen 2020. Till dem hör nordligt stöd, nationellt stöd till Södra Finland och nationellt stöd för sockerbeta.

Det totala nationella produktionsstödet 2020 hålls på samma nivå som i fjol. Sammanlagt uppgår stödet till cirka 319 miljoner euro.

Störst av stöden är det nordliga stödet, som utgör omkring 93 procent av den totala stödsumman. Stödet till södra Finland utgör omkring fem procent och övriga nationella stöd, bland annat stödet för sockerbeta, står för resten.

Omfördelning av stöden
Stödbeloppen delas enligt samma principer som tidigare. Förhållandena mellan de olika stöden ändras ändå i jämförelse med fjolåret.

Det nordliga stödet minskar med cirka 1,5 miljoner euro jämfört med 2019. Det nationella stödet till södra Finland minskar med omkring 3 miljoner euro i enlighet med EU-kommissionens fastställda stödprogram. Stödet för sockerbeta hålls däremot på samma nivå som 2019, vilket betyder att stödet i hela landet är 350 euro per hektar.

De nationella jordbruksstöden kompletterar EU:s gemensamma stödsystem för jordbruken. Unionens gemensamma jordbrukspolitik sätter stränga gränser på anslagen för de nationella jordbruksstöden. Stöden får inte snedvrida konkurrensen på den gemensamma marknaden.

Bild: Linnea de la Chapelle/SPT