Visualize My Concept

Visualize My Concept Visualize My Concept combines human expertise in verbalizing concepts with AI's creative vision to produce unique and captivating images of abstract ideas.

We believe that visualizing concepts and ideas is key to understanding them correctly.

Kun myyjä miettii, millaisen tarjouksen hän tekee, hänen kannattaa pohtia tarkkaan tarjouksen muotoilua. Mainosten tehoa...
21/10/2026

Kun myyjä miettii, millaisen tarjouksen hän tekee, hänen kannattaa pohtia tarkkaan tarjouksen muotoilua. Mainosten tehoa tutkimalla on esimerkiksi huomattu, että kaupanpäälliset näyttävät toimivan paremmin kuin alennukset. Erään tutkimuksen mukaan tämä johtuu siitä, että ihmisistä on paljon mukavampaa saada jotain kuin vain pienentää maksettua hintaa. Kaupanpäälliset koetaan ylimääräisenä voittona, kun taas alennukset nähdään vain tappion pienentämisenä. Kaupanpäälliset siis vetoavat ihmisten haluun saada jotakin konkreettista etua itselleen, kun taas alennukset pienentävät hieman koettua tappiota. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaupanpäälliset paransivat myyntiä merkittävästi verrattuna samanarvoisiin alennuksiin.

Olennaista on siis se, miltä tarjous tuntuu. On huomattavan paljon hauskempaa saada jotain kuin vain maksaa jostain vähän vähemmän.

Pyysin tekoälyä kuvittamaan tätä. DALL-E on selvästikin kehittynyt viime aikoina ihan valtavan paljon. Tämä kuva on mielestäni aivan ällistyttävän hyvä, vaikka siinä pieniä kirjoitusvirheitä onkin. En korjannut niitä tällä kertaa. Olen hämmästynyt, että se päätti tehdä infograafityyppisen kuvan. Kuva on mielestäni varsin havainnollistava.



Lähde:
Chen, H., Marmorstein, H., Tsiros, M., & Rao, A. R. (2012). When More Is Less: The Impact of Base Value Neglect on Consumer Preferences for Bonus Packs over Price Discounts. Journal of Marketing.

Luin Karin Erlandssonin kirjan ”Sininen lanka: Mitä tiedän neulomisesta”. Kirjassa käsiteltiin monipuolisesti neulomisee...
09/10/2026

Luin Karin Erlandssonin kirjan ”Sininen lanka: Mitä tiedän neulomisesta”. Kirjassa käsiteltiin monipuolisesti neulomiseen liittyviä asioita. Itseäni kiinnosti eniten neulomisen psykologia. Erlandssonin mukaan neulominen lievittää kipua, tukee mielenterveyttä ja auttaa riippuvuuksien hoidossa. Vähän epäilen, ettei se neuloosiin kuitenkaan päde.

Usein neulomista pidetään yksinäisenä toimintana. Se on kuitenkin jossain määrin virheellinen käsitys. Neulojilla on paljon yhteisöjä ja neulekuvia jaetaan ahkerasti netissä. Minunkin TikTok-feedissäni moni neuloja esittelee ylpeänä aikaansaannoksiaan. Erlandsson kirjoittaa: ”Ei neuloja neulo, koska haluaa olla yksin, vaan koska neulomalla yksinäisyys vähentyy.” Neulominen ei siis ole vetäytymistä maailmasta, vaan jotain sellaista tekemistä, jonka kautta voi olla henkisesti yhteydessä muihin.

Pyysin tekoälyä kuvittamaan ajatusta yksin neulomisen yhteisöllisyydestä. Syntyi tällainen kuva, jota DALL-E kuvasi näin: ”Kuvassa yhdistyy kaksi näennäisesti ristiriitaista asiaa: yksin tekeminen ja yhteisöön kuuluminen. Sen tunnelma on lähes meditatiivinen. Hahmo istuu yksin neulomassa, m***a sininen lanka kulkee koko kuvan läpi ja yhdistää hänet muihin neulojiin ja someyhteisöihin. Yhteisöllisyys on kuvattu hienovaraisesti, muut ihmiset näkyvät pieninä ympyröinä, lähes kuin muistot, videopuhelut tai somefeedin nostot.” DALL-En mukaan kuvassa oleva ikkuna ”vihjaa siihen, että ulkopuolinen maailma on läsnä, vaikka henkilö on sisällä.”

Olin todella tyytyväinen tähän ensimmäiseen kuvaan ja sen selitykseen. Pidän erityisesti ajatuksesta, että sininen lanka jatkuu myös someen ja että mukana on maapallo kuvaamassa maailmanlaajuista yhteisöä. Mielestäni kuva kertoo tekstin sanoman todella hyvin.

Lähde: Karin Erlandsson: Sininen lanka: Mitä tiedän neulomisesta, S&S, 2022

Tyypillisesti ajatellaan identiteetin olevan melko pysyvä kokonaisuus ja että se on pikkuhiljaa rakentunut elää eletyn e...
16/09/2026

Tyypillisesti ajatellaan identiteetin olevan melko pysyvä kokonaisuus ja että se on pikkuhiljaa rakentunut elää eletyn elämän kokemuksista. Jim Dator haastaa tämän käsityksen kirjassaan ”Beyond Identities, Human Becomings in Weirding Worlds”. Hänen mukaansa identiteetti ei ole pysyvä, vaan se kehittyy jatkuvasti (is continuously evolving).

Datorin mukaan identiteetti koostuu sekä menneistä asioista, nykyisyydestä ja kuvitellusta tulevaisuudesta. Tämä tulevaisuusnäkökulma on uutta, raikasta ajattelua. Kun asiaa pohtii, huomaa Datorin ideassa olevan järkeä. On luontevaa ajatella, että identiteettiin vaikuttaa se millaiseksi kuvittelee oman tulevaisuutensa eli kuvitelmat omasta potentiaalista ja tulevista mahdollisuuksista.

Tulevaisuuden kuvitteleminen voi siis vaikuttaa merkittävästi ihmisen identiteettiin. M***a on toki selvää, että jos henkilö ei juurikaan ajattele tulevaisuuttaan, ei se tietenkään vaikuta myöskään hänen identiteettinsä. Dator pitäisi kuitenkin suositeltavana tulevaisuuden ajattelemista, sillä se auttaisi ihmisiä vapautumaan menneisyyden kahleista ja rakentamaan uudenlaista joustavampaa käsitystä itsestään. Dator toteaa jo kirjan nimessä ihmisten olevan jatkuvasti muuttuvia ”tulemisia” (human becomings). Kun siis katsomme tästä eteenpäin, voisimme ikään kuin aloittaa puhtaalta pöydältä minäkuvamme rakentamisen. Kaikki ovet ovat avoinna. No, ei se tietenkään niin helppoa ole, m***a ajatus on kiinnostava. Mielestäni tämä on filosofisesti ja psykologisesti tärkeää!

Pyysin tekoälyä kuvittamaan tätä tilannetta. Jestas miten hieno kuva tästä tuli. Olen aivan ällistynyt. Kaikki tekstitkin ovat tekoälyn tekemiä. Ainoa hiukan hassu asia on se, että teksti päiväkirjassa on ylösalaisin kirjoittajaan nähden, m***a se on aika pientä. Tässä on selvästi ymmärretty tekstin idea, tehty visuaalisesti miellyttävä infograafi. En oikein tiedä mitä ajatella, tästä tulee ihan kylmiä väreitä.
Kirja on ilmestynyt 2022.

Tämä kuva on osa Visualize my concept – sarjaa. Visualize My Concept -projektissa ihminen sanallistaa käsitteen tai idean ja tekoäly luo kuvan siitä. Kun yhdistetään inhimillinen kognitio ja tekoälyn taidot saadaan kiehtovia ja ainutlaatuisia kuvia. Ideana projektissa on tutkia tekoälyn kognitiota. Lopputulokseen vaikuttaa miten hyvin konsepti tai idea saadaan sanallistettua ja miten hyvin tekoäly ymmärtää kuvauksen ja visualisoi sen. Voit lukea lisää palvelusta: https://miratio.fi/visualize-my-concept/ Voit myös seurata Visualize My Concept -projektia Facebookissa ja Instagramissa.

Tietokirjailija Jaron Lanier tuntuu potevan vakavaa someangstia, sillä hän on kirjoittanut kirjan ”10 syytä tuhota kaikk...
01/09/2026

Tietokirjailija Jaron Lanier tuntuu potevan vakavaa someangstia, sillä hän on kirjoittanut kirjan ”10 syytä tuhota kaikki sometilit nyt”. Kirjan luettuani olen sitä mieltä, että mielipidekirjoitus olisi hyvin riittänyt. Kirjasta saa sen fiiliksen, että se on pelkästään omiin kokemuksiin perustuva puheenvuoro. Lanier on sitä mieltä, että some tekee meistä surullisia, vihaisia, pelokkaita ja eristäytyneitä. Hänen mukaansa yksi painavimmista syistä sulkea sometilit on, että nykyisille sovelluksille ei ole vaihtoehtoja. Jos suljemme tilit, pakotamme Piilaaksoa kehittymään. Ihan niin kuin piilaakso jotenkin kärsisi minun boikotistani. Itse kärsisin aika paljon enemmän ilman yhteyttä ystäviini. Argumenteista oudoin on kuitenkin ”Syy 10: Some vihaa sieluasi”. Tuskin somella on minkäänlaisia tunteita. Kirjan ilmestymisen jälkeen tuli TikTok ja kaikista tuli onnellisia, vai miten se meni?

Pyysin DALL-Ea kuvittamaan tätä aihetta. Tulipas sieltä ahdistava kuva! M***a periaatteessa tässä tavoitetaan Lanierin ajatus hyvin. Some esitetään hahmona, toimijana, kuten tuossa lauseessa ”Some vihaa sieluasi” absurdisti väitetään. Hahmo hyökkää ruudulta suoraan henkilön sieluun. Henkilö näyttää väsyneeltä, m***a ei täysin luovuttaneelta. DALL-E kertoo, että ”kuvan keskeinen metafora on puhelin hirviönä. Se on aktiivinen toimija, joka sylkee ulos mustaa massaa, joka tunkeutuu ihmiseen. Mustaan virtaan on upotettu somen perusmekanismeja: tykkäyksiä, vihaa, vertailua, riittämättömyyttä, pelkoa. Kuvassa on myös ironinen taso. Kuvasta tulee siis yhtä aikaa kritiikki somea kohtaan ja kannanotto siitä, miten liioittelevaa somekeskustelu usein on.” Tuon ironian DALL-E keksi ihan itse. Tykkään siitä.

ps. Googletellessani törmäsin Ted Talk-puheeseen ja se tuntui paljon järkevämmältä kuin tämä kirja.

Lähteet:
Lanier, Jaron (2019): 10 syytä tuhota kaikki sometilit nyt, Kustantamo S&S.
Lanier, Jaron (2018): How we need to remake the internet, Ted Talk -puhe, https://www.ted.com/talks/jaron_lanier_how_we_need_to_remake_the_internet

Talvisodan aikaan junassa eräs käsityön opettaja tapasi nuoren äidin ja vauvan. Vauvalla ei ollut sukkia. Neuvokas käsit...
26/08/2026

Talvisodan aikaan junassa eräs käsityön opettaja tapasi nuoren äidin ja vauvan. Vauvalla ei ollut sukkia. Neuvokas käsityönopettaja purki omasta villapaidastaan vähän helmaa ja neuloi vauvalle sukat junamatkan aikana. Junasukista tuli suosittu ohje.

Pyysin tekoälyä kuvittamaan tarinaa. Ensimmäisessä kuvassa vauvalla oli sukat, käsityönopettajan neulepaita oli täysin ehjä ja hän neuloi jotain toista villapaitaa. Toiseen kuvaan sain tarkemmalla promptilla totuudenmukaisemman sisällön. Löysin netistä kuvan alkuperäisistä junasukista ja tekoäly teki kuvan perusteella tuon stilisoidumman version. Nämä kuvat olivat minusta ihan OK, vaikka ei niissä mitään kovin suurta oivallusta olekaan.

Tästä tarinasta on netissä useita lähteitä. Katso esimerkiksi: https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/tee-itse/neulonta/tassa-ovat-alkuperaiset-junasukat-terttu-latvalan-72-sisko-sai-ne?utm_source=chatgpt.com

Brittiläinen näyttelijä ja kolumnisti David Mitchell kritisoi kirjassaan Dishonesty is the Second-Best Policy brittipoli...
09/06/2026

Brittiläinen näyttelijä ja kolumnisti David Mitchell kritisoi kirjassaan Dishonesty is the Second-Best Policy brittipoliitikkojen kyvyttömyyttä vastata moraalisiin haasteisiin. Hänen mukaansa poliitikot välttelevät vastuutaan ja pyrkivät vain varmistamaan uudelleenvalintansa. Törmätessään hankaliin asioihin, he eivät pyri ratkaisemaan niitä, he vain tarkkailevat ongelmaa. ”Now they just shrug and say: “It's tricky, isn't it? Vote for me, I think is tricky too.” Mitchell toteaa Brexit-äänestyksen järjestämisen olleen tästä räikeä esimerkki. Kansanäänestys siirsi vastuun vaikeasta päätöksestä äänestäjille, jotta poliitikot eivät joutuisi kantamaan vastuuta sen seurauksista.

Pyysin tekoälyä tekemään kuvan aiheesta. Kuvassa ongelmaa symboloi tuo narukerää muistuttava hässäkkä. Hyväksyin tämän neljännen kuvan. Ensimmäisessä kuvassa kaikki poliitikot olivat miehiä, täysin samanlaisissa vaatteissa. Kerroin, että haluan naisia mukaan ja rennompaa pukeutumista. Säädimme myös tunnelmaa. Tästä julkaistusta kuvasta DALL-E kertoo, että ”tunnelma on kevyt ja hyväntuulisen naiivi”. Juu, niin on. Tykkään myös siitä, miten poliitikot eivät juurikaan kiinnitä huomiota ongelmaan tai pyri ratkaisemaan sitä. Sen sijaan he näyttävät poseeraavan ongelman edessä. Juuri niin kuin Mitchell sanoi. Vähän outoa kuvassa on penkkien ja ihmisten mittasuhteet, m***a koska se ei ole kuvan viestin kannalta olennaista, annoin olla.

Sosiaalinen media on tärkeä osa monen ihmisen elämää. Sen kautta pidetään yhteyttä ystäviin ja kiinnitytään yhteiskuntaa...
04/06/2026

Sosiaalinen media on tärkeä osa monen ihmisen elämää. Sen kautta pidetään yhteyttä ystäviin ja kiinnitytään yhteiskuntaan. Moni miettii myös tarkkaan millaista kuvaa itsestään luo somepäivitysten avulla. Joskus ajatukset siitä, miltä asiat näyttävät somessa (eli Instagram-ilmiö) alkavat määrittää arkipäivän valintoja.

Sisustuslehti Dekon mukaan löytöeläinkeskukset kertovat, että mustat koirat ja kissat kelpaavat uusiin koteihin huonommin kuin muun väriset lajitoverinsa. Löytöeläinkeskuksissa on arveltu yhdeksi syyksi sitä, että mustasta lemmikistä on vaikeampi saada selkeää ja näyttävää kuvaa. Tumma turkki hukkuu varjoihin, eikä eläimen ilme erotu samalla tavalla.

Pyysin tekoälyn tekemään kuvan tästä aiheesta. Olin ensimmäiseen kuvaan todella tyytyväinen. Olen suorastaan hämmentynyt siitä, miten se keksi laittaa kännykän ja tykkäysten määrät mukaan kuvaan. Musta kissa ei todellakaan erotu tuosta taustasta, joten toi kuva havainnollistaa ilmiön hyvin.

Lähde: Reenpää, Anni (2022): ”Pentu tuli taloon”, Deko 10/2022, s. 58-60

Ihmiset harrastavat keskimäärin ihan liian vähän liikuntaa. Tämä on suuri ongelma, sillä suosituksia vähäisemmän liikkum...
12/05/2026

Ihmiset harrastavat keskimäärin ihan liian vähän liikuntaa. Tämä on suuri ongelma, sillä suosituksia vähäisemmän liikkumisen lasketaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 3,2 miljardin euron kustannukset. Liian vähäisen liikunnan seuraukset näkyy selvästi armeijassa tehtävissä kuntotesteissä. Vuosi vuodelta varusmiehet ovat yhä heikommassa kunnossa. Ongelma ei kuitenkaan rajoitu vain armeijaan tai maanpuolustukseen, vaan sillä on laajempia yhteiskunnallisia seurauksia.

Tommi Vasankari ja hänen tutkimusryhmänsä arvelevat, että heikentynyt yleinen kuntotaso alkaa kohta näkyä siinä, että fyysisesti vaativissa töissä tulee työvoimapula. Myös toimistotyössä olevien ihmisten työkyky ja työssä jaksaminen heikentyvät.

Pyysin tekoälyä tekemään kuvan aiheesta. Sitä oli yllättävän vaikeaa tehdä. Ensimmäisessä kuvassa kaikki miehet olivat hoikkia ja hyväkuntoisia. Osa heistä oli armeijassa ja osa teki tietokoneilla töitä. Tekoäly ei siis ollenkaan ymmärtänyt pointtia. Sanoin, että kuvassa pitäisi näkyä kehitys aikajanalla. Sitten tuli aikajana, missä kaikki oli täsmälleen samanlaisia hyväkuntoisia ja näyttivät joltain Hi**er Jugend-porukalta. Yritin selittää, että Suomessa kaikki miehet käyvät armeijan, myös ne, jotka eivät näytä militanteilta koripalloilijoilta. Tämän jälkeen seurasi kuvia, missä miehet olivat väärässä järjestyksessä (keskimmäiset aikajanalla huonokuntoisia), välillä osa oli todella vanhoja ja osa liian nuoria (vaikka sanoin tekoälylle, että kaikkien pitää olla suunnilleen saman ikäisiä).

Lopulta sanoin, että kuvassa pitää näkyä kehitys siten, että viimeisin mies on muita tukevampi. Tekoäly kieltäytyi tekemästä pilkkaavaa kuvaa pulleasta ihmisestä. Selitin, että se oli pointti, että ihmiset keskimäärin lihoavat ja tulevat huonokuntoisemmiksi. Sitten tuli kuva, missä oli lyhyt pullukka mies ilman paitaa aikajanan alussa 1970-luvulla ja siitä miehet vain pitenivät ja hoikistuivat. Jouduin tekemään 15 kuvaa ja tätä viimeisintäkin muokkaamaan. Poistin siitä ylimääräisiä hahmoja ja lisäsin vuosiluvut. Eli tämä projekti ei oikein millään onnistunut.

Lähde: Vasankari, Tommi et al. (2023): ” Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä - onko Suomessa tulevaisuudessa enää hyväkuntoisia yli 50-vuotiaita työntekijöitä?”, Futura 1/23, ss. 4-12

Kokeneet myyntitykit tietävät, että kun asiakas miettii, ostaisiko hän jonkun tuotteen vai ei, todennäköisyys menettää k...
05/05/2026

Kokeneet myyntitykit tietävät, että kun asiakas miettii, ostaisiko hän jonkun tuotteen vai ei, todennäköisyys menettää kauppa on aika suuri. Asiakkaan aivojen askarrellessa ”ostaa vaiko eikö ostaa” -kysymyksen ympärillä, päätös voi kallistua kumpaan suuntaan tahansa. M***a, jos asiakas saadaan miettimään kumman hän kahdesta tuotteesta mieluummin ostaa, ostaminen on lipsahtanut päätöksentekoon sisäänrakennetuksi oletukseksi. Kun ostopäätös on täten tavallaan jo tehty, enää tarvitsee vain valita kumman tuotteen ottaa. Puhelinmyyjät ovat sisäistäneet tämän kikan hyvin. Usein he kertovat ensin yhdestä tarjouksesta ja jos en siitä innostu, niin he houkuttelevat minua vertailemaan eri lehtiä toisiinsa ja miettimään minkä niistä haluaisin.

Pyysin tekoälyä kuvittamaan tätä aihetta. Teimme aika m***a kuvaa, sillä ensimmäiset kuvat olivat kamalia. Jotain sellaisia missä myyjä hämmentyneenä raapi päätään ja jokapuolella oli jotain ihme kiehkuroita. Asiakasta ei näkynyt. Lopulta jouduin täsmentämään, että mielestäni kuvassa pitäisi olla sekä asiakas että myyjä ja myyjällä pitäisi olla kaksi tuotetta käsissään. Syntyi tämä. Kuva kertoo kohtuullisen hyvin aggressiivisesta myyjästä ja hämmentyneestä asiakkaasta. Vaikka lopputulos on okei, niin tekoäly ei tähän itsekseen päätynyt. Ei siis oivaltanut pointtia tällä kertaa.

Tiedätkö millaista moraalista koodia käyttämäsi tekoäly käyttää? Luultavasti et, sillä sitä ei tiedä oikein kukaan. Joku...
28/04/2026

Tiedätkö millaista moraalista koodia käyttämäsi tekoäly käyttää? Luultavasti et, sillä sitä ei tiedä oikein kukaan. Joku voisi argumentoida, ettei tekoälyllä ole arvoja, eikä siis moraalista koodiakaan. M***a onhan sillä. Se tekee eettisiä valintoja ja harrastaa moraalista paheksuntaa. Tekoälyn arvot eivät tietenkään perustu itsetutkiskeluun tai vakaumukseen kuten ihmisillä, vaan opetusdataan ja siihen mahdollisesti koodattuihin sääntöihin.

Kun käytämme tekoälyä tehtäviin, joissa tarvitaan moraalista kompassia eli sen hahmottamista mikä on oikein ja mikä väärin, saatetaan törmätä ongelmiin. On nimittäin mahdollista, että tekoälyn moraalinen koodi ja arvot poikkeavat sen käyttäjän moraalista ja arvoista. Tämä on kuitenkin vähän salakavalaa, sillä eroa ei välttämättä huomaa. Olisikin tärkeää puhua tekoälyn kanssa arvoista, jotta ymmärtää missä mennään.

Pyysin DALL-E:a kuvittamaan tätä aihetta. Se kertoo, että "kuvassa on ihmisen ja AI:n peilautuva asento (molemmat käsi leualla, mikä kuvastaa yhteistä hämmennystä). Vaaka toimii konkreettisena moraalin symbolina. Lisäksi kontrastia tuo lämmin pöytävalo vs. kylmä digitaalinen hehku." Tykkään tästä tulkinnasta ja sen selityksestä. Tykkään varsinkin siitä, että ihminen tuijottaa mietteliäänä tekstiä ja tekoäly vaakaa. Kiinnostavaa on mielestäni se, että kuvassa ihminen suuntautuu tekstiin ja merkityksiin, tekoäly mittaamiseen ja punnintaan. Kuvan perusteella vaikuttaisi, että tekoäly käsittelee moraalia rakenteena. Se etsii siitä tasapainoa, vastapareja, joiden avulla abstrakti asia voidaan esittää selkeänä tilanteena.

Moraali näyttäytyy kahden erilaisen kognition kautta: toiselle se on tulkintaa, toiselle optimointia. Vaakaa käytetään yleisesti moraalin symbolina, joten sen valinta ei hämmästytä. M***a sivuhuomautuksena mainittakoon, että vaaka on vähän turhan mustavalkoinen väline moraalin pohdintaan. Moraaliset asiat eivät ole mustavalkoisia, eikä mitattavia.

Kuvassa molemmat pohtivat. Molemmat ovat hämmentyneitä, kun yrittävät ymmärtää toisiaan. Avoimeksi jää kysymys siitä keskustelevatko he myöhemmin ajatuksistaan.

Osoite

Kerava
04230

Puhelin

+358504320402

Verkkosivusto

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun Visualize My Concept julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Ota Yhteyttä: Yritys

Lähetä viesti: Visualize My Concept:

Oikopolut

Jaa

Kategoria